Suomen Palloliitto
Suomen Palloliitto ry (lyh. SPL, ruots. Finlands Bollförbund rf, FBF) on suomalaisen jalkapallon ja futsalin kattojärjestö. Mutta mikä on Palloliitto, miksi se on luotu, ja miten Palloliitto näkyy jalkapallon arjessa Suomessa? Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin SPL:n toimintaan.
Suomen Palloliiton keskeinen rooli suomalaisessa jalkapallossa
Suomen Palloliitolla on keskeinen rooli liittyen Suomessa pelattaviin pallopeleihin. Palloliitto vastaa Suomen kaikesta jalkapallo- ja futsaltoiminnasta ja toiminnan kehittämisestä. Palloliiton toiminta käsittää sekä harrastus- ja opetustoiminnan että huippu-urheilun, eli se ohjaa jalkapalloa ja futsalia sekä huipputasolla että seuroissa, sekä virallisia pelejä. Näiden lisäksi SPL vastaa maajoukkuetoiminnasta ja järjestää maaottelut, leiritykset, pelaajatarkkailut ja pelaajapalautteet, ja organisoi jalkapallon ja futsalin cup- ja sarjakilpailutoimintaa Suomessa.
SPL:n tavoitteena on nostaa Suomalainen jalkapalloilu pysyvästi kansainväliselle huipputasolle, kehittää lajia suosituimmaksi ja katsotuimmaksi suomalaiseksi urheilulajiksi, ulottaa Fair Play -henki toiminnan kaikille tasoille ja vahvistaa liiton asemaa. Yksi kehittämisen osa-alueista on ollut myös seuratoiminta, ja SLP kouluttaakin seuratyöntekijöitä ja näin edistää jalkapalloharrastusta Suomessa.
Palloliitto koostuu seuroista, jotka ovat Eteläinen Alue, Läntinen Alue, Itäinen Alue, Pohjoinen alue ja Ahvenanmaa. Seurojen kokousten välisenä aikana ylintä päätösvaltaa käyttää seuraparlamentti, joka koostuu yllä mainittujen alueiden valituista edustajista.
Suomen Palloliiton ponnistelut lajin kasvattamiseksi
Suomen Palloliitto ollut olemassa vuodesta 1907. Liiton perustamiskokous järjestettiin Helsingissä. Alun perin Palloliiton päämäärä oli luoda taho järjestämään ja valvomaan peliä, joka oli tullut Suomeen 1800-luvun lopussa, mutta jolle ei vielä ollut omaa suuntaa, eikä oikein tarkkoja sääntöjäkään. Perustavaan kokoukseen osallistuivat tuon ajan merkittävät urheiluseurat kuten Sportklubben Unitas, Polyteknikkojen urheiluseura ja Stjernan Helsingistä, Viborgs Hockeyklubb Viipurista, Åbo Idrottsvänner ja Turun Jalkapalloseura Turusta sekä Idrottens Vänner Kokkolasta. Järjestäytymisellä oli suuret vaikutukset suomalaiseen jalkapalloon, ja jo viiden vuoden kuluttua Suomen miesten maajoukkue pelasi arvokisoissa.
Kuitenkin tasaista kasvua saatiin odottaa aina 1930-luvulle, vaikka jo 1910-luvulla ja 1920-luvulla cup-muotoisten suomenmestaruuskilpailujen osallistujien määrä kasvoikin hiljalleen. Aluksi jalkapallo jäi myös tuon ajan suositumman pesäpallon jalkoihin, mutta puhtia toimintaan saatiin mm. ensimmäisen täysipäiväisen työntekijän Hugo Valppaan palkkaamisen myötä, sekä veikkaustoiminnan kautta, kun jalkapallo-ottelut tulivat veikkauskohteeksi 1940-luvulla. Muita lajille merkittäviä asioita ovat olleet Nuorten maaottelut 1950-luvulta saakka, Nappulaliigan perustaminen sekä naisten Suomen cupin perustaminen 1980-luvulla. Tänä päivänä suomalaisen jalkapallon ja futsalin tavoite on olla Suomen suurin pelattu urheilulaji kentällä ja sen ulkopuolella, ja tätä tavoitellaan esimerkiksi pelaajamääriä kasvattamalla.
Jäsenyysasiat
Suomen Palloliitto Ry koostuu seuroista, joihin kuuluvat seurat ja harrasteseurat, niiden alaiset jalkapallojoukkueet sekä erotuomarikerhot. Kun lapsi ryhtyy pelaamaan jalkapallojoukkueessa, tulee hänestä myös seuran jäsen. Seura puolestaan on Suomen Palloliitto Ry:n jäsen, tai voi hakea sellaiseksi. Jos seura ei ole SLP:n jäsen, voi jäseneksi anoa, ja SPL:n liittymismaksu on 150 euroa. Seuralta veloitetaan vuosittain liiton jäsenmaksu, joka vuonna 2023 oli 250 euroa.
Maajoukkueen voitot
Suomen jalkapallon maajoukkueita ovat miesten ja naisten jalkapallon ja futsalin A-maajoukkueet sekä nuorten maajoukkueet. Miesten maajoukkueesta käytetään nimitystä Huuhkajat ja naisten maajoukkue on Helmarit. Lisäksi Suomella on e-jalkapallomaajoukkue, joka osallistuu FIFA:n ja UEFA:n järjestämiin maajoukkueille suunnattuihin kilpailuihin ja otteluihin.
Miesten joukkue on vuosien varrella voittanut mm. seuraavat ottelut:
1969: Suomi – Espanja 2-0
1997: Sveitsi – Suomi 1-2
1998: Turkki – Suomi 1-3
2020: Ystävyysottelu Ranska – Suomi 0–2
2001: Suomi – Kreikka 5-1
2007: Suomi – Belgia 2-0
Lisäksi maajoukkue on menestynyt eri karsintaotteluissa sekä EM- että MM-tasoilla.
Suomen Palloliiton tuki nuoriso- ja harrastejalkapallolle
Suomen Palloliitto haluaa tarjota jalkapallon opetusta jokaiselle ikäpolvelle pienistä lapsista aikuisiän kynnyksen saavuttaneisiin saakka. Tarkoituksena on mm. saada nuoret pelaamaan, kehittää vastuullista pelaamista, ja saada lapset ja etenkin nuoret fanittamaan oman seuran tai alueen joukkuetta. Palloliiton nuorisotoimintolinjan tarkoituksena on lisäksi toimia apuvälineenä ja ohjenuorana seurassa toimiville ihmisille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten jalkapallon parissa.
Jalkapallo-Säätiö tukee lisäksi vähävaraisten ja syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten jalkapallo- ja futsal-pelitoiminnan edistämistä vuonna 2017 perustetusta Pertti Alaja -rahastosta. Tämän lisäksi myös monilla jalkapalloseuroilla voi olla oma tukirahasto, joiden tavoitteena on tukea seuran vähävaraisia pelaajia rahallisella tuella ja estää syrjäytymistä.
Usein kysytyt kysymykset
Tässä usein kysytyt kysymykset liittyen Suomen Palloliitto ry:hyn.
Suomen Palloliitto edistää jalkapallon kehitystä kansallisella tasolla mm. lisäämällä pelaajamääriä, kehittämällä seuroja ja niiden toimintaa, sekä järjestämällä kilpailuja ja otteluita.
Palloliitto tukee seurojen toimintaa mm. antamalla työkaluja rekrytoinnin ja seurakehittämisen tueksi, sekä antamalla apua seurojen vastuiden hoitamiseen. Yksittäinen pelaaja löytää tietoa joukkueista; miten omaa pelaamista voi kehittää sekä eri tapoja osallistua jalkapalloiluun.
Suomen Palloliiton koulutusohjelmat ovat avoinna myös yksityishenkilöille, ja he voivat osallistua esimerkiksi Suomen Palloliiton valmennuskoulutukseen. Lisäksi Lapin yliopistossa on mahdollista opiskella jalkapallovalmennukseen painottuvassa liikunnanohjaajan AMK-koulutuksessa.